Arad Israel

Tel Arad

                                                                          

Teimme matkan Aradin kaupunkiin 25.10.

Lähdimme henkilöautoilla aikaisin aamulla Rishon LeZionista. Meitä oli matkalla 16 vapaaehtoista Amerikasta ja Suomesta ja Intialainen tulkki joka puhuu englantia ja venäjää. Ajoimme 1t 30 min. kohti Beersebaa ja kuollutta merta. Menimme ensin  katsomaan yli 5000 vuotta vanhaa Tel Aradia, Kanaanilaisen kaupungin raunioita joka on Kuolleen meren länsipuolella autiomaassa. Se on korkealla kukkulalla josta näkyi laaja autiomaa ja vuorijonot kauempana. Alempana näkyi myös vihreitä viljelyalueita. Meille kerrottiin, että siellä oli viinitarha. Joku oli halunnut perustaa sen. Hänelle oli sanottu, että ei se menesty näin kuivassa paikassa. Hän oli sanonut. Antakaa minun yrittää. Nyt sieltä tulee maan paras viini. Näimme matkan varrella myös kukkivia perunapeltoja ja appelsiiniviljelmiä. Kaikkialla on maassa kasteluletkut, jopa teiden varsilla.

Ajoimme uuteen Aradin kaupunkiin mutta pysähdyimme matkalla näköalapaikalle. Ihailimme korkeita vuoria ja laaksoja joiden takaa häämötti Jordania. Kävelimme alas polkua pitkin talolle joka oli kuin valkoinen avaruusalus. Nuoria miehiä makaili talon loivalla katolla. Pihalla oli kameleita ja aaseja.

Kävimme vielä isolla Juutalaisella hautausmaalla jossa oli myös holocaust uhrien hautoja. Susan oli tuntenut heidät ja kertoi heidän elämästään.

Susan holocaust selviytyjän haudalla

Kävimme katsomassa Fountain of tears ( kyynelten lähde) taidemonumenttia jonka on tehnyt Rick Wienecke . Katso TV 7 Juuret lähteellä 3/3.

Siellä on holocaust uhrien muistoksi tehtyjä pronssiveistoksia. Rickin vaimo kertoi miehensä taideteosten tarinan ja näytti  koskettavan Dvd:n. 

Lopuksi Abundant Hope International järjestö tarjosi meille hyvän aterian  uuden Aradin Muza ravintolassa. Sinne tuli myös Aradin holocaust yhdistyksen puheenjohtaja tapaamaan meitä ja kertomaan omasta elämästään. Hän oli tullut Israeliin Ukrainasta.  

Lähdimme kotimatkalle klo 17.  Katselimme matkan varrella olevia kyliä ja ihmettelimme miten ihmiset asuvat siellä. Monta uutta siltaa ja tietä oli rakenteilla. Israelissa rakennetaan myös paljon uusia taloja ja istutetaan jatkuvasti lisää puita.

Nähtävyys autiomaassa

Kameleita Aradissa

Neljäs viikko Israelissa

Rishon LeZion

Tulin Eilan kanssa viikko sitten Akkosta junalla Tel Aviviin josta meidät haettiin autolla Rishoniin.
Beit Tikva asunnolle oli tullut Suomalainen pariskunta, Tepi ja Kari, myös vapaaehtoistehtäviin.
On ollut mukava tutustua heihin ja jakaa kokemuksia. He ovat olleet täällä ennenkin vapaaehtoistyössä.

Bergstein katu aamulla

Olemme olleet mukana kun Kari on kuvannut videohaastatteluja Holocaust selviytyjistä heidän kotonaan. Kysymykset on annettu kirjallisina ja he ovat kertoneet elämäntarinansa Venäjäksi. Niihin tehdään tekstitykset myöhemmin  Suomeksi ja Englanniksi. Suurin osa täällä olevista selviytyjistä on tullut IVY-maista ja puhuu Venäjää. Monet heistä osaavat myös Hepreaa. Olemme käyneet viemässä myös syntymäpäiväonnitteluja, lahjoja ja kukkia heille Petrin toimiessa tulkkina. On ollut ilo vierailla vanhusten luona ja nähdä miten kiitollisia he ovat olleet. Suomalaisiin suhtaudutaan erittäin lämpimästi.

Tänne tuli vielä kaksi Suomalaista miestä jotka tekevät remontteja vanhusten asuntoihin. Me naisetkin olemme olleet mukana auttamassa ja siivoamassa.  Abundant Hope International maksaa remonttikulut. 

Olemme ihailleet tätä kaunista luontoa, lukemattomia kukkivia puita ja pensaita. Sitrushedelmät ja taatelit ovat kypsymässä. Joka puolelle kaupunkia rakennetaa uusia hienoja kerrostaloja ja isoja omakotitaloja ja kauniit istutukset niiden pihoille. Ne kukoistavat kun kaikkien ympärillä on kasteluletkut. 

Kolibrikukka

Rishon LeZion on kaunis kaupunki jossa on paljon puistoja mm. urheilupuistoja ja lasten leikkikenttiä. Äskettäin on avattu uusi iso moderni leikkipuisto jossa perheet viettävät yhdessä vapaa-aikaansa. Siellä oli monenlaisia keinuja ja kiipeilytelineitä ym. Oli myös iso lammikko jossa oli kauniita lootuksia ja oranssin värisiä kaloja.

Eila, Tepi ja minä

Olen ihaillut yhteisöllisyyttä Israelissa. Akkossa vanhat miehet kokoontuivat päivällä kaupan viereen puun alle tapaamaan toisiaan ja pelaamaan jotain pelejä.

Kuulimme joiltain Holocaust selviytyjiltä, että he käyvät aamupäivisin jossain klubissa jossa harrastetaan liikuntaa ym.

Rishon LeZionissa ihmiset kokoontuivat iltaisin perhekunnittain ulos syömään tai vaan seurustelemaan kävelykaduille tai pieniin ravintoloihin. Pyörätuolipotilaatkin oli tuotu yhteen seurustelemaan. Joinakin iltoina lapset esittivät siellä ohjelmaa. Silloin oli tavallista enemmän ihmisiä liikkeellä.

Kaupunkikuva on erikoisen kaunis, koska melkein kaikki talot on rakennettu vaaleasta kalkkikivestä ja useimmissa omakotitaloissa on punatiilinen katto. Arkkitehtuuri on kaunista ja monipuolista. Myös monet kerrostalot ovat kuin taideteoksia.

Vaikka Rishonissa on moderneja taloja ja hienoja asuntoalueita, siellä on vanhoja taloja, jotka ovat rapistuneet ja asumattomia. Näin mielessäni, miten upeita niistä saisi kun joku voisi restauroida ne.

Välimeri on meiltä kymmenen kilometrin päässä. Rannalla on hyvät palvelut ja siisti puhdasvetinen uimaranta jossa on hienoa hiekkaa. Me Suomalaiset vietimme siellä sapatti-iltapäivää ja nautimme auringosta joka paistoi pilvettömältä taivaalta. Lämpötila oli n. +25c ja merivesi oli lämmintä.

Paljon näkee tuttuja lintuja mutta myös monia uusia, kuten vihreitä kauluskaijoja, jotka lentelevät ja kirkuvat kovaäänisesti. Pääskysiäkin näkee ja talitiaiset laulavat kuin maaliskuulla Suomessa.

Kolmas viikko Israelissa

Eila ja minä Beit Shalom

Susan haki meidät pohjois Israelissa sijaitsevaan Akkoon. Matka kesti 2 tuntia. Abundat Hope Inetrnational järjestöllä on siellä kaunis kaksikerroksinen talo, jossa on iso terassi ja pieni puutarha, hedelmäpuineen. Se on rauhallisella alueella, lähellä meren rantaa.

Vanha Akko on Unescon maailmanperintökohde. Kaupunki sijaitsee Akkon lahden rannalla. Siellä on myös kaunis hiekkaranta. Meren ja kaupungin välissä on korkeat muurit ja sen vieressä on kaunis rantabulevardi. Ihmiset viettävät siellä vapaa-aikaa, tapaavat ystäviä ja ihailevat merta ja auringonlaskua. Kävimme Vanhassa kaupungissa syömässä hienossa Abu Christo rantaravintolassa. Ruoka ja palvelu oli hyvää. Vanhassa kaupungissa on iso tori, iso moskeija ja venesatama. Akkossa asuu paljon IVY-maista muuttaneita.

Abu Christo, rantaravintola, Eila                                                                        

Cathy, Jean, Del, Susan

Akko, vanha kaupunki, satama

Olimme Vanhassa kaupungissa 15.10. siellä oli muslimien suuret lomapäivät Feast of sacrifice.

Kaupunki oli täynnä väkeä juhlapukeissaan. Katujen varsilla tehtiin paljon erilaisia ruokia, lapsille oli  pieniä huvipuistoja. Kaduilla oli paljon hevosia rattaineen. Joku poika ratsasti taitavasti ilman satulaa. 

Vanhassa Kaupungissa asuu paljon muslimeja. 

Mies käärme kaulassa

Liikenneympyrä

Tietoja Israelista

Jerusalem

Israelin väkiluku on 8milj.
Pääkaupunki Jerusalem, asukasluku 804 000.
Valuutta on sekeli, NIS (New Israel Shekel), sekelin sadasosa on agora.
Israelin pinta-ala on 20770 km2,  (2x Uudenmaan lääni)
Israelin pituus n.470km ja leveys pisimmillään 135km.
Maa-alue on 1% lähi-idän maiden pinta-alasta.
Sähkövirta : jännite 220 volttia (50 Hz). Pistorasiat ovat kolmireikäisiä, mutta suomalaiset pistokkeet sopivat useimpiin rasioihin. Adapteri kannattaa kuitenkin pitää mukana.
Suomella ja Israelilla on viisumivapaus sopimus, maassa voi olla 3kk kerrallaan.
Polio ja jäykkäkouristusrokotus on syytä hankkia.

Asukkaista 78 % on juutalaisia, 17% arabeja, loput druuseja ja muita vähemmistöjä. Israelin arabit ovat uskonnoltaan enimmäkseen sunnimuslimeja tai kristittyjä.

Toinen viikko Israelissa

minä ja Susan H.

Rishon LeZion

Abundant Hope International järjestön presidentti Susan Heagy kävi tervehtimässä meitä Rishonissa. Hän johtaa Akko'n toimipistettä ja asuu siellä. Saimme häneltä kahden kuukauden kalenterin johon hän oli merkinnyt meille alustavan ohjelman. Se muuttuu kuitenkin koko ajan. Nyt tänne on tulossa suomalaisia nuoria vapaaehtoistyöhön ja Susan hakee meidät huomenna Akkoon, jossa on enemmän tilaa. Olemme siellä viikon.


Petri Untamala on Rishonin toimipisteen johtaja. Hän suunnittelee päiväohjelmamme. Menemme hänen kanssaa viemään syntymäpäiväkukkia tai muuten tervehtimään holocaust selviytyjiä ja viemään lahjapaketteja heille. Petri toimii tulkkina ja puhuu joko venäjää tai hepreaa.
Hänen vaimonsa, Lena, on Uzpekistanin juutalainen. Hän on tullut äitinsä kanssa Israeliin 18 vuotta sitten. Hän oli aikaisemmin myös AHI-vapaaehtoistyössä. Hän jäi äitiyslomalle ja heillä on nyt pian viiden kuukauden ikäiset kaksoset, Jonatan ja Sirel. Lena soittaa kuitenkin asiakkaille ja sopii tapaamiset etukäteen.
Sanomme natsivainoista selviytyneitä usein vain selviytyjiksi. Hei ovat olleet joko ghettossa tai keskitysleireillä. He ovat paenneet eri maihin ja ovat tulleet Israeliin Venäjältä, Ukrainasta, Moldovasta, Puolasta, Liettuasta, Unkarista ym. Useimmat puhuvat venäjää äidinkielenään, mutta monet osaavat jiddish'iä ja hebreaa. Eräs Boris puhui meille välillä saksaa kun sanoimme opiskelleemme sitä koulussa. Kyllä me jotain ymmärsimme. Hän oli 88 vuotias ja kertoi, että elämä oli kovaa Liettuassa ghettossa. Hänen perheensä poltettiin keskitysleirillä. Vain hän ja yksi veli selvisivät. Sitten oli vaikeaa kun venäläiset tulivat. Hän oli ollut metsätöissä ja rakennuksilla. Hänen veljensä muutti Amerikkaan. Boris muutti vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa Israeliin n. 40 vuotta sitten. Piti alkaa alusta, eikä heillä ollut mitään. Nyt hän asuu yksin kauniissa pojanpoikansa asunnossa. Hän käy kaupassa ja laittaa itse ruokansa. Vaimo on kuollut. Hän oli valoisa ja ilonen, että tulimme häntä tervehtimään.

Petri, Lena, Sirel ja Jonatan

Cathy, Eila Susan C.

Israelissa

Eila ja minä Beit Tikva asunnossa

Shalom,

• Ensitunnelmia Rishon LeZionista

  
  

  Lensin ystäväni, Eila Rosenbergin kanssa 2.10 Tel Aviviin. Meitä oli lentoasemalla vastassa Petri Untamala, Abundant Hope International-järjestön Rishon LeZion toimipisteen johtaja.(www.abundanthopeinternational.org)

  Hän vei meidät sinne asunnollemme, joka on kerrostalon seitsemännessä kerroksessa.

  Katu on rauhallisella alueella johon ei kuulu paljon liikenteen melu. Huoneisto on kaunis ja viihtyisä jossa on tilava keittiö ja iso ruokailuhuone /olohuone jossa soi jatkuvasti hiljainen, kaunis musiikki.

  Makuuhuoneita on 3, ne ovat 3-4 hengen huoneita kerrossänkyineen. Olemme kuitenkin saaneet olla kahdestaan samassa huoneessa. Alkuun oli totutteleminen lämpöön mutta olemme saaneet nukutuksi kun ikkuna on auki ja tuuletin päällä. 

  
  
  

  AHI tarjoaa asunnon  ja joitakin peruselintarvikkeita vapaaehtoisille.  Muuten ostamme ruokatarvikkeemme itse. Olemme ostaneet erilaisia hedelmiä, jotka ovat edullisempia kuin suomessa. Tykkäämme käyttää hummusta tai avocadoa leivän päällä. Olemme kokeilleet monenlaista eksoottista ruokaa. Välillä tulee yllätyksiä koska useimmiten pakkauksissa on teksti ainoastaan hepreaksi. Voimme kyllä kysyäkin joltain myyjältä joka osaa englantia. 

  
  
  

  Asunnon keittiö on hyvä ja täysin varustettu jossa on kuuma-kylmävesiautomaatti. Olemme totutellet juomaan murukahvia vaikka prassokeitinkin on. Laitamme ruokamme itse. Olemme myös käyneet syömässä hyvää raviolia läheisen kauppakeskuksen vieressä olevassa pikaruokapaikassa.
  Tulimme tänne auttamaan natsivainoista selvinneitä vanhuksia, osa heistä on ollut ghettossa ja osa keskitysleirillä. He ovat tulleet Venäjältä, Ukrainasta, Moldovasta, Liettuasta, Puolasta ja Unkarista ym. Teemme heidän luokseen kotikäyntejä. Viemme heille pienen lahjakassin jossa on suomesta tuotuja villasukkia ja muuta tarpeellista. Syntymäpäivänä viemme myös kukat. 

  
  
  

  Petri organisoi päivän tehtävät, vie meidät autolla kotikäynneille ja toimii tulkkina. Yleisin kieli jota selviytyjät puhuvat on venäjä mutta myös  jiddish tai heprea. 
  Olemme yleensä saaneet erittäin lämpimän vastaanoton, halaukset ja suukot kun olemme kertoneet nimemme ja mistä tulemme. Olemme haastatelleet heitä ja he ovat kertoneet elämäntarinoitaan. He ovat vieraanvaraisia ja haluavat tarjota meille jotakin. 
  Kävimme myös yhden selviytyjän kotona pesemässä ikkunat. Hänen pojanpoikansa osasi englantia ja oli tulkkina. 
  Joskus käymme myös siivoamassa. Kaikki apu mitä selviytyjille annetaan on heille ilmaista. 
  Täällä  huoneistossa joskus konsertteja ja muita juhlia joihin kutsutaan selviytyjiä.
  
  Kun tulimme tänne, huoneistossa oli yksi amerikkalainen pariskunta ja kaksi naista. Pariskunta lähti Akkoon  AHI'n toiseen toimipisteeseen. Siellä on järjestön presidentti , amerikkalainen Susan Heagy. Hän kävi myös täällä tervehtimässä meitä. Oli mukava tutustua heihin. Odottelemme tänne yhtä Hollantilaista naista, vapaaehtoista joka on ollut täällä monta kertaa.  Ensi viikolla tulee suomalaisia tekemään remonttia jollekin selviytyjälle ja myöhemmin tulee suomalainen nuorten ryhmä. Me menemme silloin viikoksi Akkoon. 
  On ollut liikuttavaa nähdä miten miten valoisia useimmat vainoista selvinneet vanhukset ovat ja kuulla heidän kertomuksiaan.
  Kävimme myös erään Miriamin luona joka oli sairastunut MS tautiin kun hänen tyttärensä oli 3-vuotias. Hän puhui englantia ja kertoi, että hän on nyt sairastanut sitä 30 vuotta. Hän on nyt vuodepotilas mutta pystyy istumaan pyörätuolissa lyhyen aikaa. Hänen äitinsä oli ollut keskitysleirillä. Isä oli kuollut kun hän oli 2-vuotias. Miriam oli muuttanut Israeliin 9-vuotiaana Unkarista. Aluksi oli ollut vaikeaa koulussa kun piti opetella uusi kieli ja koulukaveritkin olivat tulleet eri maista. 
  Miriam sanoo olevansa lääketieteellinen ihme koska on vielä hengissä vaikka on sairastanut niin kauan. Terveyskeskus ei  ota häntä enää kuntoutukseen. He sanovat, että hän on liian vanha ( 67v) ja liian kauan sairastanut. Se tulee liian kalliiksi kaupungille. Fysioterapeutin palkkio on yhtä kallis kuin lääkärin palkkio. AHI'n vapaaehtoinen, amerikkalainen Cathy kävi sitten hieromassa häntä. 
  Meillä on ollut myös paljon vapaa-aikaa. Olemme nauttineet lämpimästä säästä ja auringon paisteesta ja lintujen laulusta. Olemme myös ihailleet kukkivia puita ja pensaita sekä hedelmäpuita katujen varsilla. 

  
  

  

                                                                                    

  Asuntomme kadun puolelta